Hiljainen bussimatka

Aamulla viimeiset pulahdukset Issyk Kulin lempeisiin ja suolaisiin aaltoihin, taivaan vuorten häämöttäessä ympärillä.. Mustat pilvet enteilivät sadetta ja ukkosta, mutta tuttuun tapaan hiljalleen häipyivät. Pitkän lounaan jälkeen matkaseurueemme oli valmis matkaan, hiljaiseen kotimatkaan. Maisemat vilahtelivat, ensin Issyk Kulin parinsadan kilometrin hyvästijättö, lehmät, lampaat, hevoset saattelivat. Aaltopeltikattojen alla jos minkälaisia asuintaloja, savesta, tiilestä, ei koskaan kahta..

lue lisää →

Iloinen jälleentapaaminen Issyk-Kulin vuoristojärvellä

Retkikuntamme ”kärkijoukko” oli ehtinyt odotella pääryhmää, huipulle kapuajia, jo muutaman päivän Issyk-Kulilla. Vähän samaan tapaan kävivät mietteemme kuin Aitmatovin Pojalla, kun hän odotti Valkoista laivaa saapuvaksi. Meidän ”varttuneen viisikon” huippumme oli Inylchekin Base Campissa vietetyt kolme päivää lumen ja jään kirkkaudessa. Sieltä saimme mahdollisuuden tulla ihanalle Issyk-Kulille jo ennakkoon. Neuvostoaikana tämä järvi oli suosittu lomanviettokohde...

lue lisää →

Viimeinen päivä ylhäällä

Heräämme South Inylchek Base Campissä viileän yön jälkeen hiljalleen lämpenevään aamuun. Meitä ympäröivät majesteettiset vuoret kylpevät jo aamuauringossa. Mitkään adjektiivit eivät riitä kuvaamaan tätä maisemaa. Tuntuu haikealta ajatella, että joudumme jättämään tämän vuoriston huomenna. Tänään kuitenkin on vielä mahdollisuus nauttia vuorista, jäätiköstä ja ehkäpä kivistäkin. Herkullisen aamupuuron jälkeen luvassa on pieni patikkaretki. Oppaan johdolla suuntaamme..

lue lisää →

Talven ihmemaa

Ihastelin yöllä tähtitaivasta, joka oli meille loistanut jo kahden yön verran Pesnja Abayan juurelta. Aamulla olisi aika jättää hyvästit niin Pesnja Abayan vuorelle kuin Dikiy-leirille. Tuttu Otavan tähtikuvio oli vähän kallellaan ja mielessäni kaikuivat vuoristo-oppaan sanat yöllä saapuvasta lumimyrskystä. Myrskyä ei onneksi kuulunut ja aikainen aamu Dikiy-leirissä valkeni hyvin kotoisissa, joulukuisissa tunnelmissa. Pienesti pakkasta, tähtitaivas,..

lue lisää →

9. vaelluspäivä

Kohti Pesnja Abayan huippua! Eiliseen iltaan asti huipun lähestyminen vaikutti epätodennäköiseltä uhkaavan lumisateen vuoksi. Vuoristossa eletään aidosti ja tuntuvasti säiden ja luonnon armoilla ja olosuhteet vaihtuvat yllättävän  nopeasti. Niinpä saimmekin illalla kuulla, että aamuksi onkin luvassa kirkasta säätä ja lähestyminen aamuvarhaisella voi olla mahdollista. 4:30 nautitun aamupalan jälkeen joukkueemme aloitti hiljaisen vaelluksen jo tutuksi tullutta..

lue lisää →

Rocky Road

Pakkasenpuraisemina lähdimme aamukahdeksan jälkeen Komsomolskiyn leiristä kohti seuraavaa etappia. Matkasimme korkeuteen nähden hyvässä hapessa pitkin kivistä tietä. Aamupäivällä saimme kuulla sääennusteen seuraavalle päivälle, jonka on tarkoitus olla huiputuspäivä. Ennuste lupasi lumisadetta, mikä estäisi huipulle nousemisen. Onneksi ammattioppaat tekevät päätöksen niin säätilan kuin huipulle lähtijöidenkin osalta. Meidän ei siis tarvitse leikkiä ”kivi, paperi, sakset”-peliä. Etenimme kiireettömään..

lue lisää →

5. vaelluspäivä

Viidennen vaelluspäivän tavoitteena oli haasteelliseksi mainittu siirtyminen Mertzbacherin niityltä Komsomolskiyn jäätikön kupeeseen. Heräsimme sumuiseen vettä vihmovaan aamuun, toiset vatsataudin runtelemina ja toiset nälkäisinä edellisen päivän luvattuman kevyiden leiriruokailujen jäljiltä. Joukkomme aloitti vaelluksen hiljaisina, vain goretexit kahisten. Edes moreenijäätikön kyseenalainen kauneus ei monenlaisiin kivikkoihin ja sorakenttiin tottunutta retkikuntaamme saanut innostumaan. Näkymä ei vastannut mielikuvaamme hohtavasta lumenpeittämästä..

lue lisää →

Banjapäivä

Banjapäivä Merzbacherin järven pohjassa on reikä. Tänä vuonna se tyhjeni jo 7 heinäkuuta. Se on tavallista. Järvi tyhjenee joka vuosi noin kolmessa päivässä ja täyttyy vuoden mitaan – ihmeellistä! Päätimme ettemme mene katsomaan järvetöntä järveä. Merzbacherin aurinkoiselta niityltä pakkasyön jälkeen suunnistimmekin Inylcheckin jäätikön suuntaisesti katsomaan pienempää jäätikköä joka yhdistyy valtavaan Inylchekiin. Käsittämättömän huikeissa maisemissa nautittujen..

lue lisää →

Kolmas vaelluspäivä: lunta, räntää ja loskaa

Aamuauringon lämpimät säteet herättivät meidät kolmannen vaelluspäivän aamuun. Päivä käynnistyi jo tutuiksi tulleilla rutiineilla: teltassa yön aikana kostuneet tavarat narulle kuivumaan ja sitten aamiaiselle. Tarjolla oli herkullista uppopaistettua leipää, joka antaisi hyvin energiaa päivän vaellukseen. Tälle päivälle meille oli luvattu ”Kirgisian highway” eli helpohko ja selkeä reitti. Ryhmämme lähtikin pienistä vatsavaivoista ja kolotuksista huolimatta hyvillä..

lue lisää →

Toinen vaelluspäivä: Tultiinko sittenkin eri planeetalle?

Aamu valkeni kauniina yöllisen sateen jälkeen. Aurinko pilkisteli vuorien lomasta pilvien takaa ja lupaili hyvää vaellussäätä ainakin alkumatkalle. Virallinen herätysaika oli klo 7, mutta monissa teltoissa heräiltiin jo puolelta ja aiemminkin. Varmasti jokaisen mielessä kutkutti pieni jännitys siitä, millainen seikkailu meitä tänään odottaisi eilisen melko rajun aloituksen jälkeen. Illalla paikallinen oppaamme oli kertonut, että tänään..

lue lisää →